Kemijärven kouluverkkoasiastaÄ

ROVANIEMEN HALLINTO-OIKEUDELLE

ASIA

Kunnallisvalitus Kemijärven kaupunginvaltuuston päätöksestä 25.2.2008/ § 14

VALITUKSEN TEKIJÄ

 Martti Kinnunen

 
VAATIMUKSET

 Vaadin valtuuston päätöksen kumoamista sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Kyseinen päätös, joka koskee Kemijärven kouluverkon muuttamista, on valmisteltu vastoin julkisuusperiaatetta ja hallintolain edellyttämiä vaikutusmahdollisuuksia ei ole varattu. Kunta on myös laiminlyönyt tiedottamisvelvollisuutensa asiaa valmisteltaessa.

 PERUSTEET

 Kouluverkkoasian eteneminen:

Kemijärveä kouluverkkoratkaisusta tehtiin 20.6.2005 sittemmin lainvoiman saanut päätös, jonka mukaan kaupungin keskustassa Hillatiellä sijaitseva lukiorakennus remontoidaan lukion ja peruskoulun yläluokkien eli 7-9 luokkien kouluksi. Päätöksen mukaan Kuumaniemen koulu jatkaa toistaiseksi toimintaansa entisessä rakennuksessaan. Remontti, jonka toteuttamiseen myönnettiin valtionavustus, alkoi syksyllä 2006. Ennen päätöksen syntymistä käytiin laajamittainen keskustelu koulujen opettajien, oppilaiden ja vanhempien kanssa asianmukaiset kuulemismenettelyn hoitaen. Näiden tuloksena päädyttiin kompromissiin, jota valtuuston enemmistö tuki. Päätös syntyi pienimmällä mahdollisella enemmistöllä, eli äänin 18–17. Kaupunginjohtaja, sivistysjohtaja ja myös useat muut johtavat kunnalliset viranhaltijat olivat vähemmistön puolella. Myös aikaisemmin kouluratkaisuja tehtäessä Kemijärvellä on viranhaltijoiden toimesta esitetty lukion siirtämistä ammattiopiston yhteyteen Särkikankaan kaupunginosaan ja nämä esitykset ovat aina hävinneet äänestyksissä.

Kaupunginvaltuuston tehtyä 20.6.2005 päätöksen kouluverkkoasiasta ei kuntalaisille tiedotettu, että asia tuleekin yllättäen uudelleen vireille. Yleisessä tiedossa kyllä oli, että asia koetaan tärkeäksi, sillä mm. lukion oppilaskunta ja opettajakunta ilmaisseet vuodesta toiseen vahvan mielipiteensä saada jäädä Hillatien rakennukseen ja asian tiimoilta on kerätty ainakin kahteen otteeseen ns. adresseja kuntalaisten keskuudessa. Asia on niin laaja-alaisesti kuntalaisia koskeva, ja se vaikuttaa niin merkittävästi koulua käyvien oppilaiden perheisiin ja alueen asukkaisiin, että sen vireilläolosta olisi pitänyt tiedottaa. Päätöstä valmisteltaessa ei sen vaikutuspiiriin kuuluville kuntalaisille tiedotettu missään vaiheessa, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille sekä päättäjille.

Asia tuli ensi kertaa yleiseen tietoon vasta sen jälkeen, kun sivistyslautakunta oli tehnyt 29.3.2007/ § 27 päätöksen kouluverkon muuttamisesta. Valmisteluun ei ollut siis mahdollista vaikuttaa millään tavalla, koska vireilläolosta ei tiedotettu lainkaan. Julkisuuteen sen sijaan vakuuteltiin jatkuvasti, että aikaisempaa päätöstä kunnioitetaan; mielestäni toiminta ei ole hyvän hallintotavan mukaista.

Asian vireille tulemisesta ei annettu siis mitään tietoa julkisuuteen. Kaupunki väitti kaupunginvaltuuston päätöksistä 4.6.2007/ 26, 29, 30, 31 § tehtyjen valitusten johdosta antamassaan vastineessa (liite 1), että sivistyslautakunta olisi 1.3.2007 kokouksessaan edellyttänyt lisävalmistelua lisäsäästöjen toteuttamiseksi. Tällaisesta asiasta ei kuitenkaan löydy minkäänlaista merkintää pöytäkirjasta eikä siitä ole julkisuuteen tiedotettu.

Sivistyslautakunta päätti aikanaan (23.8.2005/§ 67), että ”Sivistyslautakunta esittää tekniselle lautakunnalle ja Lapin lääninhallitukselle, että Kemijärvellä korjataan Hillatie 6 -koulurakennus ja että Lapin lääninhallitus esittää opetusministeriölle valtionavustuksen saamisen sen peruskorjaamiseksi.” Kaupunginhallitus käytti otto-oikeuttaan päätöksen suhteen (28.9.2005/§ 242) ja hallitus lisäsi päätökseen lauseen valtuuston aiempaa päätöstä korostaakseen: ”Hillatie 6-koulurakennus peruskorjataan 7-9 luokkia ja lukiota varten.” Valtuusto päätti (14.12.2006/§ 86) vuoden 2007 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta tuleville vuosille. Niihin sisällytettiin kaupungin säästövelvoite 500000 €. Tämä päätös ei merkitse sitä, että sivistysjohtajan olisi tullut valmistella uutta kouluverkkoratkaisua. Sivistysjohtaja ei kuitenkaan koskaan kunnioittanut valtuuston lainvoimaista päätöstä, vaan alkoi valmistella uutta päätösesitystä siitä lainkaan julkisuuteen tiedottamatta.

Aikaisempina vuosina Kemijärvellä kouluverkkoratkaisuja valmisteltaessa on järjestetty kuulemistilaisuuksia ja mahdollistettu avoimen kansalaiskeskustelun käyminen. Lisäksi aikaisemmin kouluverkkoasioista on päättänyt kaupunginvaltuusto. Nyt tietoa siitä, että asia tulee esille, ei saatu julkisuuteen riittävän aikaisin, vasta sivistyslautakunnan päätöksen jälkeen. Kaupungin Internet-sivuille sivistyslautakunnan kokouksen 29.3.2007 esityslistakin ilmestyi vasta maanantaina 26.3., vaikka kaupunginhallitus 27.11.2006/§ 296 päätti Tarja Kaisanlahden ym. valtuustoaloitteen johdosta, että "Kaupungin toimielinten kokousten esityslistat julkaistaan kaupungin internetsivuilla samana päivänä kuin kokouskutsut lähetetään toimielinten jäsenille."

Mainitussa sivistyslautakunnan kokouksessa sitä paitsi sivistysjohtaja muutti päätösesitystään siten, että lautakunta päättää kouluverkkoratkaisun itse eikä siis esitä sitä hallitukselle ja valtuustolle. Sivistysjohtaja pyrki siis saamaan kouluasiaan sellaisen käsittelytavan, että tieto asian vireilläolosta olisi tullut kuntalaisille ensi kertaa vasta sitten, kun päätös on jo tehty. Kaupunginhallitus kylläkin käytti sittemmin otto-oikeuttaan ja esitti asian kaupunginvaltuuston päätettäväksi, tosin esittäen kaupunginvaltuustolle juuri sivistysjohtajan esitykseen perustuvan sivistyslautakunnan päätöksen mukaista esitystä äänin 5-4 (23.4.2007/ § 112). Tässä vaiheessa asian valmistelu oli jo tehty. Lopullisen päätöksen syntyminen on sittemmin viivästynyt, koska kaupunki on kahdesti kutsunut valtuuston jäsenet kokoukseen väärässä järjestyksessä, mutta esitys on pysynyt koko ajan samanlaisena, vaikutusmahdollisuuksia ei ole varattu ja kuntalaisia ei ole kuultu.

Kemijärven valtuusto päätti siis 7.5.2007 kouluverkkoasiasta. Tällöin päätöksestä valitettiin ja kaupunginhallitus joutui itseoikaisuna järjestämään uuden valtuuston kokouksen. Syynä siihen oli se, että Vasemmistoliiton varavaltuutetut oli kutsuttu väärässä järjestyksessä. Valtuutettu Juha Pikkarainen oli ilmoittanut varavaltuutettu Taina Erkkilälle olevan työeste, minkä johdosta häntä ei tarvitse kutsua kokoukseen, mutta kun Erkkilältä saatiin kirjallinen todistus, ettei hänellä ollut työestettä, jouduttiin kokous uusimaan. Niin ikään uudesta 4.6.2007 pidetystä kaupunginvaltuuston kokouksesta tehtiin useita valituksia, joiden johdosta Rovaniemen hallinto-oikeus kumosi 28.1.2008 kouluverkkopäätöksen sekä eräitä muitakin päätöksiä. Jälleen syynä oli valtuuston puheenjohtajan väärä menettelytapa varajäsenien kutsumisessa. (Valtuutettu Aulikki Imporanta ja varavaltuutettu Aila Soppela jätettiin kutsumatta kokoukseen, vaikka heillä tietysti oli laillinen oikeus saada osallistua kokoukseen.) Koska päätökset on kumottu kokouksen virheellisen menettelyn johdosta, ei muita valitusperusteita ole tutkittu. Kuitenkin kouluverkkopäätöstä rasittaa myös puutteellinen valmistelu, tiedottamisen laiminlyönti ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien tietoinen evääminen.

Tiedottaminen:

                     Suomen perustuslain 14.3 §:n mukaan: ”Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.” Tätä säädöstä täydentää kuntalain 29 §, jonka mukaan: ”Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista.” Kuntalain 27 §:ssä säädetään puolestaan: ”Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.”

Kouluverkkopäätös merkitsi yhtenäisperuskoulun muodostamista entiseen lukiorakennukseen siten, että Kuumaniemen koulu ja Lepistön koulu siirretään sen tiloihin. Nämä koulut lakkaavat olemasta ja tilalle muodostetaan ns. yhtenäisperuskoulu. Muutos on huomattava, ennen omassa koulussa ja pihapiirissä olleet alaluokkalaiset joutuvat vanhempien yläluokkalaisten kanssa samaan kouluun. Lepistön kouluväki lisäksi siirretään Hillatien rakennukseen toisesta kaupunginosasta. Päätöksen valmistelussa sivuutettiin täysin kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Kunta menetteli kuntalain 29 §:n vastaisesti, kun se ei tiedottanut millään tavalla kuntalaisille päätöksen valmistelun käynnistymisestä tai käsittelystä. Asiassa ei millään tavalla pyritty selvittämään kuntalaisten mielipidettä. Kunta ei myöskään ole tiedottanut asukkailleen, millä tavoin kouluverkkoasiassa voidaan esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille.

                     Kemijärvellä kouluverkkoasia on tietoisesti valmisteltu julkisuudelta salassa ja on syytä epäillä, että on haluttukin, että kuntalaiset voisivat vaikuttaa asian käsittelyyn mahdollisimman vähän. Myös lukion opettajia ja oppilaita on johdettu harhaan. Heille luvattiin, että he saavat palata Hillatien rakennukseen. Tapa, jolla kouluverkkoasiaa on Kemijärvellä valmisteltu, on räikeästi julkisuusperiaatteen ja nykyaikaisen hallintokulttuurin vastainen. Kaupunki väittää vastauksessaan aiempiin valituksiin (liite 1), että asia on valmisteltu normaalisti virkamiestyönä mm. kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti. Kuitenkaan valtuuston päätöstä ei kunnioitettu, vaikka Hillatien koulurakennuksen remonttikin oli aloitettu valtuuston päätöksen mukaisesti perusopetuksen yläluokkien toteuttamiseksi. Kun virkamiesjohto oli saanut tiedon, että äänestyksen voittaneista valtuutetuista joku on valmis ”kääntämään takkinsa”, aloitettiin asian ripeällä aikataululla uudelleen päätettäväksi tuominen. Voimasuhteet sitten muuttuivatkin, kun valtuutettu Ann-Christine Lampela äänesti toisin kuin oli edelliskerralla äänestänyt.

Asiasta on käyty ajoittain vilkastakin keskustelua, mutta esim. tavallisten kuntalaisten yleisönosastokirjoituksilla ei voi korvata kaupungin toimesta tapahtuvaa virallista tiedottamista. Kesällä 2005 tehdyn valtuuston päätöksen jälkeen johtavien viranhaltijoiden toimesta vieläpä vakuuteltiin lukuisia eri kertoja, että kouluverkkoasiaa ei olla tuomassa uudestaan esille. Mm. kemijärveläinen Janne Kaisanlahti tiedusteli sivistysjohtajalta, ollaanko kouluverkkoasiaa valmistelemassa uudelleen. Sivistysjohtaja perusteli kirjeessään (liite 2) omia näkemyksiään ja totesi lopulla, että ”Peruskorjaussuunnitelma on tehty lukion ja Lepistön oppilaita varten” ja ”valtuuston päätöksen vastaista uutta esitystä kouluverkkoasiassa viranhaltijoiden toimesta ei valmistella”.

Myös johtavien luottamushenkilöiden toimesta on vakuuteltu, että kouluverkkoasia ei tule uudelleen esille ja tähän lupaukseen on luotettu. Mm. kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Nivala vakuutteli useita kertoja, että lukioasia ei tule enää uudelleen esille, mm. Koillis-Lappi lehdessä 8.6.2006. (liite 3)

Hallintolain 41 §:

Hallintolain 41 §:ssä säädetään vaikutusmahdollisuuksien varaamisesta. Mainitun pykälän 1 momentin mukaan: Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. Pykälän 2 momentin mukaan: Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla. Pykälän 3 momentin mukaan: Asian vireilläolosta ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa, jos se vaarantaa ratkaisun tarkoituksen toteutumisen tai aiheuttaa muuta merkittävää haittaa taikka jos se on ilmeisen tarpeetonta.

Kouluverkkosuunnitelma ei ole sellainen asia, jonka toteutus jollain tavalla vaarantuisi asianmukaisen tiedotuksen ja kuulemisen johdosta. Kouluverkkoratkaisu, joka sisälsi mm. kaupungin keskustassa sijaitsevan Kuumaniemen koulun lakkauttamisen, on merkittävä kysymys, joka tulee tehdä huolellisen harkinnan ja perinpohjaisen käsittelyn jälkeen. Kouluverkkoasian vireilläolosta ja vaikutusmahdollisuuksien käyttämisestä ei ilmoitettu nyt lain edellyttämällä tavalla.

Kun Kemijärvellä on aiemmin tehty kouluverkkopäätöksiä, on järjestetty asian vaatimia kuulemistilaisuuksia ja tiedotettu valmistelusta avoimesti. (esimerkkinä liitteenä 4 paikallislehti Koillis-Lapin uutisointi kuulemistilaisuudesta 14.2.2002) Koska aikaisemmin kaupunki on järjestänyt kouluverkkopäätöksiä valmisteltaessa virallisia kuulemistilaisuuksia, oli syytä olettaa, että näin menetellään tälläkin kertaa. Missään vaiheessa kaupunki ei ole myöskään tiedottanut muuttuneesta käytännöstä. Nyt päätös vain tehtiin puutteellisin tiedoin kouluväkeä kuulematta.

                     Oppilaita ja oppilaiden vanhempia ei ole kuultu, vaikka päätöksessä on kyse huomattavista muutoksista paitsi koulurakennusten osalta myös yhtenäisperuskoulun muodostamisesta yhdistämällä kaksi koulua. Lukiolaisille ja heidän vanhemmilleen ei ole järjestetty lainkaan kuulemistilaisuutta. Myöskään koulun opettajakunta ei ole ollut tietoinen asian valmistelusta eikä heidän mielipidettään ole kysytty. Lukion rehtori Timo Toukomies on käynyt kokouksissa, joissa kouluverkkoratkaisua on valmisteltu, mutta hän ei informoinut koulunsa opettajakuntaa millään tavalla, vaan heille päätös tuli yhtä yllätyksenä. Kuumaniemen koulun vanhemmille järjestettiin vanhempainilta 21.3.2006, jossa käsiteltiin kouluverkkoratkaisuja ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja Juhani Tapio lähetti omissa nimissään koulun oppilaiden vanhemmille kyselyn, jossa vanhemmille tarjottiin kaksi vaihtoehtoa Kuumaniemen koulua koskien ja pyydettiin palauttamaan kirje. Kirje oli vahvasti johdatteleva ja siinä väitettiin, että Kuumaniemen koulua ei voida korjata, vaan vaihtoehtojen olevan vain Hillatien rakennuksen remontointi yhtenäisperuskoululle tai kuumaniemeläisten jääminen nykyisiin tiloihin nykyisiin olosuhteisiin, siis ilman rakennuksen peruskorjausta. Kyselyn tuloksia ei koskaan julkaistu.

Liittenä 1 olevassa kaupungin lausunnossa koskien aiempia valituksia samasta asiasta, kaupunki väitti, että asiassa on suoritettu laaja valmistelu ja viitattiin mm. vuonna 2005 pidettyyn kuulemistilaisuuteen. Ennen 20.6.2005 pidetyissä kuulemistilaisuuksissa ei ole voinut olla kyse 4.6.2007 tehdyn päätöksen valmistelusta. Vuosia sitten pidettyjen kuulemistilaisuuksien jälkeen ovat koulujen oppilaat sitä paitsi jo suuresti vaihtuneet ja huomattavalle osalle esim. nykyisistä lukion oppilaista ja heidän vanhemmistaan ei ole annettu mahdollisuutta tulla kuulluiksi eikä heille tiedotettu asian valmistelusta. Lausunnossa valmisteluprosessin kuvaamiseksi mainitut vuoden 2006 tapahtumat ovat nekin merkityksettömiä, koska tuolloinkaan ei tiedotettu kouluverkkoasian olevan vireillä. Siitä, että kouluverkkoasia on tulossa uuteen käsittelyyn ja että kaupungin kouluverkko on muuttumassa radikaalisti verrattuna vuonna 2005 tehtyyn lainvoimaiseen päätökseen, ei tiedotettu yleisesti millään tavalla ennen sivistyslautakunnan tekemää päätöstä. Kaupunginjohtaja ja sivistysjohtaja sekä eräät johtavat luottamushenkilöt halusivat hoitaa asian käsittelyn mahdollisimman nopeasti.

Kaupungin lausunnossa väitetään viime vaiheessa valmisteluun vaikuttaneen tärkeänä tekijänä tieto Kuumaniemen koulun heikosta kunnosta, joka kerrotaan todetun viime talvena. Kouluverkkoratkaisun taustalla ovat siis ainakin osin eri perusteet kuin kesällä 2005, mikä sekin puhuu mielestäni sen puolesta, että 20.6.2005 tehdyn kouluverkkoratkaisun valmistelua ei voida pitää 4.6.2007 tehdyn päätöksen valmisteluna.

Oikeuskirjallisuudessa tiedottamista on kommentoitu mm. teoksessa Harjula ja Prättälä: Kuntalaki, Tausta ja tulkinnat (2007), s. 274. ”Asioita, joiden vireilläolosta yleensä pitää ilmoittaa, ovat esimerkiksi koulun lakkauttaminen ja terveydensuojelulain mukainen sijoituslupahakemus. Vaikutusmahdollisuuksien varaamatta jättäminen voi olla menettelyvirhe, joka aiheuttaa päätöksen kumoamisen.” Kaupunginhallituksen mukaan kyseessä ei ole koulujen lakkauttamista koskeva päätös. Päätöksessä kuitenkin todetaan: ” Kuumaniemen ja Lepistön kouluista muodostetaan yhtenäinen peruskoulu”, mikä asiallisesti merkitsee mainittujen koulujen loppumista ja uuden muodostumista. Kaupungin lausunnon mukaan kysymyksessä ei ole koulujen lakkauttamista koskeva asia, vaan ainoastaan koulujen uudelleen sijoittamista. Kuitenkin kyse on nimenomaan uuden yhtenäisperuskoulun muodostamisesta, jolloin kaksi entistä koulua lakkaa olemasta. Vaikutuksiltaan päätös on ainakin koulun lakkauttamisen kaltainen.

Ainakin koulujen oppilaille, heidän vanhemmilleen sekä myös koulujen työntekijöille kouluverkkopäätöksellä on varmasti huomattavaa merkitystä. Esimerkiksi lukio on samalla päätöksellä siirretty Hillatien rakennuksestaan Särkikankaalle täysin toisenlaisiin oloihin, joihin kuuluu mm. koulun käyminen useammassa eri rakennuksessa ja luokkaratkaisuiltaan täysin toisenlaisissa olosuhteissa kuin Hillatiellä. Lukiolaisten olosuhteisiin kouluverkkoratkaisulla tiedettiin etukäteen olevan huomattavaa merkitystä. Kuitenkaan heille ei tiedotettu asiasta mitenkään. Lukiolaisia ja heidän vanhempiaan ei ole myöskään kuultu millään tavalla, ainoastaan rehtoria ja oppilaskunnan puheenjohtajaa mainitussa sivistyslautakunnan kokouksessa 29.3.2007, joka ei ollut avoin tilaisuus.

Lausunnon mukaan asiaa on valmisteltu hyvän virkamiestavan ja kuntalain mukaisesti. Mielestäni kouluverkkoasian valmistelua ei mitenkään voida määritellä hyvän virkamiestavan mukaiseksi. Hillatien rakennusta on väitetty remontoitavan 20.6.2005 päätöksen mukaisesti lukion ja peruskoulun yläluokkia varten. Kuitenkin asia on ollut vastoin vakuutteluja vireillä ja se tuotiin käsittelyyn, kun oli saatu tieto voimasuhteiden muutoksesta valtuustossa asiaa koskien. Lapin Kansa uutisoi 6.6.2007, että lukion remonttia on jo tehty ennen valtuuston päätöstäkin yhtenäiskoulun tarpeisiin – siis vastoin lainvoimaista päätöstä (liite 5). Kemijärven kaupunki on pyrkinyt tekemään kaikkensa, jotta kuntalaiset voisivat vaikuttaa kouluasian käsittelyyn mahdollisimman vähän. Lausunnossa esitetyn listan tilaisuuksista ei yksikään ole ollut sellainen, jossa olisi yleisesti tiedotettu, että kouluverkkoasia on 20.6.2005 tehdyn päätöksen jälkeen uudelleen vireillä.

Oikeuskirjallisuudessa, teoksessa Hannus ja Hallberg: Kuntalaki (2000) todetaan mm. näin: ”Kunnan asukkaiden suorien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tehostamisen kannalta on pidetty ensiarvoisen tärkeänä, että asukkailla on riittävät tiedot heitä kiinnostavista kunnan asioista.” Kaupunginhallituksen antamassa lausunnossa väitetään, että asiassa on tehty ”laaja valmistelu ja myös julkinen kuuleminen”. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä kaupunginhallituksen lausunnossakin todetaan, että viimeisin kuulemistilaisuus on järjestetty 16.6.2005 eli tämän kouluverkkoasian osalta kuulemistilaisuuksia ei ole lainkaan järjestetty.

Muuta päätöksen valmistelusta:

Kunnallisvalitus voi menestyä vain laillisuusperusteella eikä tarkoituksenmukaisuusperusteella, joten en ota kantaa päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen.

Kaupunki on perustellut kouluverkkoratkaisua mm. sillä, että lainsäädännön mukaan peruskouluissa tulee pyrkiä yhtenäiskouluratkaisuihin ja että ammatillisen koulutuksen ja lukioiden yhteistyötä on lisättävä. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että koulut tulisi välttämättä sijoittaa fyysisesti siten, että peruskoulun ala- ja yläluokat ovat samassa rakennuksessa tai että lukion ja ammattiopiston tulisi olla samoissa tiloissa. Se, että lainsäädännössä mainitaan yhtenäiskouluratkaisut, ei merkitse sitä, että kuntalaiset olisivat sen perusteella voineet olettaa asian olevan uudelleen vireillä.

Kesällä 2004 kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Nivala ja sivistysjohtaja Juha Narkilahti lähtivät voimakkaasti ajamaan päätöstä yhtenäisestä peruskoulusta. Tuolloin vakuuteltiin, että päätöksellä ei valmistella lukion siirtoa Särkikankaalle, mistä ohessa kaksi lehtileikettä (liitteet 6 ja 7).

Sivistysjohtaja on valmistellut vain yhden vaihtoehdon kouluverkkoratkaisuksi ja senkin puutteellisesti laskettuna. Vertailevia laskelmia ei ole missään vaiheessa esitelty. Kun valtuutetut esim. kysyivät teknisen osaston johtaja Pekka Koskenrannalta, mitä kauppaopiston muutostyöt lukiokouluksi tulevat maksamaan, Koskenranta kertoi laskelmia esittämättä hinnaksi 100 000 euroa ”hatusta vetäen”, mitä ilmaisua tekninen johtaja itse käytti. Kouluverkkoratkaisun uudelleen esiin tuomista perusteltiin säästösyillä, mutta millään laskelmilla ei osoitettu, että kesällä 2005 hyväksytty kouluverkkorakenne tulisi kalliimmaksi kuin virkamiesjohdon nyt ajama ja hyväksytyksi tullut esitys. Valtuutetuille on jatkuvasti toisteltu, miten kannattava on sivistysjohtajan ratkaisuesitys, mutta kokonaisvaltainen arvio kustannuksista puuttuu. Esim. Kuumaniemen koulun käytöstä poistumisen edullisuutta on kiitelty, mutta ei ole laskettu, mitä sen muut käyttötarkoitukset tulevat maksamaan. Kemijärvellä on keskusteltu Kuumaniemen koulun muuttamista mm. eräänlaiseksi taidemuseoksi, mitä ajatusta mm. kaupunginjohtaja on esittänyt (liite 8).

Kaupunginjohtaja Timo E. Korva on voimakkaasti kannattanut nyt hyväksyttyä kouluverkkomallia. Vaihtoehtoa Kemijärven entisten yläasteen koulujen yhdistämisestä (Isokylä ja Lepistö) on vältetty esittämistä. Kaupunginjohtajan puoliso Helvi Korva työskentelee kotitalousopettaja Isokylän koululla. Koulujen yhdistäminen koskisi häntä välittömästi, oppilasmäärän vähetessä kun keskusteluun voisi tulla myös virkojen vähentäminen. Tarkasteltavaksi tulee siis myös kaupunginjohtajan mahdollinen esteellisyys kouluverkkoasian valmistelussa.

Loppuun haluan todeta, että Kemijärvellä on muutoinkin ollut ongelmia tiedottamisen kanssa. Kaupungin johto haluaa kuntalaisten voivan vaikuttaa käsiteltäviin päätöksiin mahdollisimman vähän. Kemijärvellä yritettiin esim. vuoden 2003 lopulla siirtyä käytäntöön, jossa kaupunginhallituksen kokouksen esityslistoja ei tuoda julkisuuteen ennen kokousta. Tämä mielestäni kuvaa hyvin kaupungin asennoitumista avoimuuteen ja julkisuusperiaatteeseen. Asiaa koskevia lehtileikkeitä liitteenä 9.

Kemijärvellä, 17.3.2008