Jussi Alaräisänen, Susanna Viitala, Paavo Väyrynen, Petra Uusisalmi ja minä
julkaistu Koilliskaira -pitäjälehdessä 12.12.2004
Olen EU-asioissa ollut lähinnä Paavo Väyrysen ja Esko Seppäsen linjoilla, ja olen tainnut joskus sanoakin, että tulevan liittovaltion pääkaupunkiin en lähde kirveelläkään. Kuitenkin, kun itse Väyrys-Paavo soitti minulle joku viikko sitten, otin kiitollisena kutsun vastaan. Pitihän se sentään käydä katsomassa, kuinka siellä Väyrynen ja kumppanit puolustavat Suomen itsenäisyyden rippeitä. Ja uskallan sanoa, että ihmisiksi siellä käyttäydyttiin ja Kemijärveä kunnialla edustettiin, vaikkei kunnan rahoilla kuljettukaan.
Seurueemme koostumus oli kattava läpileikkaus keskustalaista järjestöväkeä, eri-ikäisiä naisia ja miehiä ympäri Suomea. Itseni lisäksi Kemijärveltä matkaan lähtivät Kemijärven Keskustanuorten puheenjohtaja Jussi Alaräisänen sekä tuleva kaupunginvaltuutettu Petra Uusisalmi. Keskustalaisista nuorisoaktiiveista Väyrynen oli kutsunut matkalle myös kemiläisen Susanna Viitalan, joka on mm. Nuoren Keskustan Liiton Lapin piirin puheenjohtaja sekä Keskustan Kemin kunnallisjärjestön sihteeri.
Jo lentokoneessa saattoi huomata, että keskustalaiset ovat liikkeellä. Joka puolelta kuului poliittista keskustelua ja melkein olisi käynyt sääliksi, jos joku demari olisi sattunut keskellemme. Keskustalta kaivattiin nykyistä terävämpää otetta hallituspolitiikassa ja vaalilupausten lunastamista, aluepolitiikan ja maaseudun pelastamista. Ja puhutti se Anneli Jäätteenmäen kohtalo vieläkin. Ei ainakaan minun maalaisjärkeni edelleenkään käsitä, että kun paljastaa toisen tekemän vääryyden, joutuu itse siitä syytetyksi ja vainotuksi. Mutta ehkäpä Annelinkaan aika ei vielä ole ohi…
Parin tunnin lennon jälkeen koneemme laskeutui, ja niin me neljä alkiolais-kekkoslaista nuorta sekä kuusitoista vähän vanhempaa aatetoveria saavuimme Brysselin suurelle lentokentälle. Liukuportaita ja käytäviä jatkui toinen toisensa perään, kunnes lopulta saavuttiin ulko-ovelle ja minäkin pölähdin talvitakkeineni 10 lämpöasteen syysiltaan, joka Kemijärvellä aamulla vallinneeseen pakkassäähän verrattuna tuntui melkeinpä helteeltä. Siitä vain sitten taksijonoon ja kohti hotelli Maison Du Dragonia.
Matkaohjelmaan kuului mm. tutustuminen Euroopan parlamenttiin, Suomen edustustoon sekä komissioon, jossa tapasimme oman komissaarimme Olli Rehnin. Komissaari Rehn kertoi juuri työnsä aloittavan uuden komission toiminnasta. Parlamentissa kuulimme monia mielenkiintoisia esitelmiä EU:n toiminnasta ja vierailimme myös täysistuntosalin lehterillä. Sen, mikä on uutiskuvista tuttu. Näkyi Suomen lippu sinne sentään pystytetyn muiden rinnalle.
Kokoushuoneessa isäntämme Paavo Väyrynen kertoi Euroopan unionin laajentumisen mahdollisuuksista ja uhkakuvista, ja hänelle esitettiin monia ajankohtaisia kysymyksiä. Paavon mukaan Euroopan unionin tulee laajentuessaan sekä hajautua että eriytyä, muodostua ns. samankeskisten kehien Euroopaksi eikä liittovaltioksi USA:n malliin. Suoraa puhetta, jota ei kotimaan poliitikkojen suusta useinkaan kuule.
Illallispöydissä jatkettiin vielä keskustelua päivänpolttavista asioista ja kerrottiin Paavolle kotimaan kuulumisia. Paavo isännöi seuruettaan omaan leppoisaan tyyliinsä ja etiketin mukaisesti hän huolehti siitä, että pöydässä istui aina nainen hänen molemmilla puolillaan. Belgialaiset ateriat vain tuntuivat olevan niin täyttäviä ja runsaita, että illalla hotellihuoneessa pakkasi tulemaan melkein ähky ja huono olo. Mutta juomista se ei voinut johtua, sillä Johannes Virolaisen tavoin raittiusmiehenä tyydyin mineraaliveteen.
Ohjelmamme oli melko tiivis, mutta ehdimme illallisen jälkeen tiistai-iltana kiertelemään porukalla hieman Brysselin katuja ja katsomaan muutamia nähtävyyksiä. Samalla vaihdettiin kuulumisia: voittiko Keskusta teidän kunnassanne vai etenivätkö vasenlaitaiset? Kun hotellin ovelle viimein saavuttiin, huomattiin, että kaikki seurueen naiset olivat kadonneet ryhmästämme suurkaupungin putiikkeihin. No, kyllä shoppailijatkin hotellille lopulta löysivät tiensä.
Seurueemme isäntä Paavo Väyrynen jakoi kaikille meille muistoksi kirjansa ”Etiäisiä vai kaukoviisautta?” Kirjan takakannen tekstin mukaan kirjan nimi tuo esiin monien ihmisten uskomuksen, että Väyrysellä on ollut suorastaan yliluonnollinen kyky nähdä tulevaisuuteen. Väyrynen vastusti Suomen jäsenyyttä Euroopan Unionissa kymmenen vuotta sitten, ja nyt hän varoittaa Suomea menemästä mukaan liittovaltiokehitykseen. Häntä on paljon pilkattu ja naurettu, mutta ainakin meidän seurueemme kehotti Paavoa ryhtymään presidenttiehdokkaaksi vuoden 2006 vaaleihin. Ehdokkaamme itse tosin yritti pistää koko jutun huumoriksi, mutta luulenpa, että me kaikki olimme aivan tosissamme.
Jussi Alaräisänen, Susanna Viitala, Paavo
Väyrynen, Petra Uusisalmi ja minä