---

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

Esittele itsesi lyhyesti.

Olen syntyperäinen lappilainen, synnyin Kemijärvellä 1984. Valmistuin Lapin yliopistosta lakimieheksi. Olen työskennellyt Eeva-Maria Maijalan eduskunta-avustajana vuodesta 2011, ja pitänyt sivutoimisesti omaa lakiasiaintoimistoa. Liityin Keskustan jäseneksi 15-vuotiaana. Olen toiminut mm. Lapin Keskustanuorten puheenjohtajana, kaupunginvaltuutettuna Kemijärvellä, kirkkovaltuuston puheenjohtajana sekä Kemijärvellä että Rovaniemellä. Kirkolliskokouksen jäsen vuodesta 2012. Perusarvoni ovat koti, uskonto ja isänmaa.

EUROOPAN UNIONISTA JA EU-VAALEISTA

Mitä Euroopan unioni merkitsee sinulle?

Lapsuusperheessäni vastustettiin EU-jäsenyyttä v. 1994 äänestyksessä, ja peruskriittinen asenteeni on jo sieltä lähtöisin. Kuitenkin kun EU:ssa olemme, niin meidän on valvottava tinkimättä etujamme. EU:sta on koitunut meille hyvää ja huonoa. Eurooppalaista yhteistyötä tarvitaan maanosan rauhan, vakauden, turvallisuuden ja vaurauden edistämiseksi. Liittovaltiokehitystä on vastustettava. EU-eliitin on otettava vakavasti Euroopan kansojen esittämät huolet ja epäluottamus.

Miksi pyrit EU-parlamenttiin?

Sain ympäri maata paljon pyyntöjä lähteä ehdokkaaksi. Kannattajani uskovat, että edustamani perinteiset Keskusta-arvot ja lakimiehen koulutus ovat hyviä avuja Suomen euroedustajalle. EU:ta on kehitettävä itsenäisten kansallisvaltioiden liittona ja meppiemme on puolustettava kansallista etua. Pohjoinen ulottuvuus ja Itämeri ovat meille tärkeitä EU-yhteistyössä. Lappilaisena uskon ymmärtäväni aluekehityspolitiikan merkityksen, ja Brysselistä katsoen myös Helsinki on periferiaa. Myös EU tarvitsee alkiolais-kekkoslaista politiikkaa!

Miten suhtaudut Euroopan unioniin?

Vuoden 1994 kansanäänestyksessä olisin äänestänyt EU-jäsenyyttä vastaan. Kannatan Euroopan maiden yhteistyötä, mutta siihen olisi ollut kehitettävissä vähemmän byrokraattisia muotoja. Vielä suurempi virhe oli mennä euroalueeseen ainoana pohjoismaana. Kun kuitenkin olemme mukana, niin meidän on toimittava siellä aktiivisesti ja valvottava etuamme. EU:sta on koitunut hyviä ja huonoja asioita. Euroopan unioni ei ole sama asia kuin Eurooppa tai eurooppalaisuus.

Verkkosivuillasi kerrot, että mielestäsi kaikessa EU-yhteistyössä on huomioitava kansallinen etumme. Voiko EU:ssa poimia vain rusinat pullasta?

Ei voi, mutta jos emme puhalla puurolusikkaamme itse, niin ei sitä kukaan muukaan tee. Tämä on Urho Kekkosen opetus meille kansainväliseen yhteistyöhön.

Mikä EU:ssa ärsyttää sinua eniten?

Suomen mahdollisuudet harjoittaa itsenäistä ulkopolitiikkaa ovat kaventuneet. EU:ssa on tehty vakavia virheitä myös taannoisen ns. turvapaikanhakijakriisin hoitamisessa.

Miten EU voi parantaa jäsenmaidensa oloja?

Parhaimmillaan EU voi edistää Euroopan vakautta. Kaksi maailmansotaa on alkanut Euroopan maiden välisistä jännitteistä. EU:n on vaalittavaa Euroopan rauhaa ja maiden välisiä hyviä suhteita sekä kaupankäyntiä.

Haluaisitko Suomen eroavan EU:sta?

EU:sta eroaminen ei ole nyt realismia. EU:ta on kehitettävä parempaan suuntaan, itsenäisten valtioiden yhteistoimintana, joka keskittyy perustehtäviinsä.

Miten Brexit vaikuttaa Euroopan unioniin?

Suomen kannalta olisi ollut parempi, että Britannia olisi pysynyt mukana. EU-eliitillä on vakava peiliin katsomisen paikka. Olisi suuri virhe lähteä nyt syventämään integraatiota. EU-kehityksen kuluneita vuosia täytyy tarkastella vakavan kriittisesti.

Miten EU voisi ansaita EU-kriittisten ihmisten luottamuksen?

Keskittymällä ydintehtäviinsä ja palauttamalla päätösvaltaa takaisin kansallisvaltioille ja paikallistasolle. EU:n päätöksillä on myös helpotettu ihmisten elämää monilla sektoreilla eikä tätä tietenkään saa unohtaa.

Onko Alde keskustalle oikea europuolue?

Ei ole, mutta hankalia olisivat toisetkin puolueet. Hyvä, että Keskusta on pystynyt ainakin maatalouskysymyksissä muuttamaan Alden linjaa. Paras olisi desentralististen puolueiden ryhmä, mutta sellaista ei näytä syntyvän.

Mikä on itsellesi tärkein EU-vaaliteema?

Suomen itsenäisyyden puolustaminen. EU koostuu itsenäisistä kansallisvaltioista ja kansojen on luotettava, että EU puolustaa jäsenmaiden turvallisuutta ja hyvinvointia. Ääriliikkeet nousevat, jos Euroopan kansat kokevat, etteivät päättäjät ole heidän puolellaan. Maatalous- ja aluetukia ei saa leikata, koska se edelleen syventäisi maatalouden ahdinkoa, kaataisi yhä useampia maatiloja ja tyhjentäisi maaseutua.

EU-parlamentti kokoontuu Strasbourgissa ja Brysselissä. Pitääkö kahden istuntopaikan käytäntöä jatkaa?

Ei tietenkään, mutta käytännössä asia ei muutu, ellei Ranskalle anneta jotain hyvitystä Strasbourgin istuntopaikan luopumisesta.

MUUTA POLITIIKASTA

Miksi Keskusta? 

Alkiolais-kekkoslainen keskusta-aate on mielestäni Suomelle ja suomalaisille hyvä. Köyhän ihmisen asia oli sekä Alkion että Kekkosen poliittinen testamentti. Keskustalaisuus on maltillinen vaihtoehto sosialismin ja kapitalismin välissä. Maalaisliitto-Keskusta esti Suomessa niin oikeistofasismin kuin kommunisminkin nousun. Koko Suomen tasapuolinen kehittäminen, sivistyspolitiikka sekä rauhantahtoinen ja aktiivinen ulkopolitiikka ovat keskustalaisuuden ydintä.

Aina en ole ollut tyytyväinen oman puolueeni harjoittamaan politiikkaan. Kuitenkin kutsun mieluummin ihmisiä rakentamaan parempaa Keskustaa kuin jäämään pois yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

Kuka on poliittinen esikuvasi? 

Niin Suomessa kuin maailmassa olisi lukuisia henkilöitä, joiden yhteiskunnallisesta toiminnasta voi ottaa oppia. Kun mainitsee jonkun yksittäisen henkilön poliittiseksi esikuvakseen, on vaara, että aletaan väittää näiden henkilöiden kaikkien tekojen kannattajaksi. Jokainen poliittisen uran tehnyt kun on tehnyt myös virheitä, onneksi niistäkin voi oppia. Kunnioitan tietysti suuresti esim. Mannerheimin, Paasikiven ja Kekkosen elämäntöitä isänmaan hyväksi.

Jos kuitenkin on joku yksittäinen henkilö sanottava poliittiseksi esikuvaksi, niin olen yleensä maininnut siinä yhteydessä Keskustan entisen kansanedustajan, opetusneuvos Kerttu Saalastin nimen. Hän oli upea, vahvasti aatteellinen nainen, jonka työn tuloksia on mm. Oulun yliopiston perustaminen.

Miksi et lähtenyt eduskuntavaaleihin? Eikö sille olisi helpompi päästä kuin Euroopan parlamenttiin?

Kyllä, eduskuntaan olisi helpompi päästä. Jos olisin tullut politiikkaan ensisijaisesti rakentamaan omaa uraa, niin minun olisi varmaan kannattanut pyrkiä eduskuntaan vuonna 2011, jolloin Lapissa oli kysyntää uusille ehdokkaille. Lähdin kuitenkin nostamaan Eeva-Maria Maijalaa ja Katri Kulmunia vaaleissa. En ole ollut koskaan eduskuntavaaleissa. Olen silti ollut aina kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Nyt kun etenkin Hannu Takkula ja Paavo Väyrynen ovat pois ehdokaslistalta, niin kaltaiselleni, perinteisiä arvoja edustavalle alkiolais-kekkoslaiselle ehdokkaalle tuli tilausta. Sain paljon pyyntöjä, ja kun pohjoisesta puolueen piirijärjestöt asettuivat taakseni ja yksittäisiä henkilöitä lupautui tukijoiksi ympäri maata, niin suostuin ehdokkuuteen.

HENKILÖKOHTAISESTA ELÄMÄSTÄ

Mistä olet kotoisin ja missä asut? 

Kotikaupunkini on Kemijärvi, jossa olen asunut koko elämäni ajan, pääasiassa Särkikankaalla, lapsena vähän aikaa myös Kallaanvaarassa. Levärannan kylää, josta isänisäni suku on kotoisin, pidän kotikylänäni. Omistan Levärannalla nykyään pienen rantatontin. Opiskelemaan lähdin Rovaniemelle, mutta Kemijärvellä hoidin kuitenkin edelleen luottamustehtäviä. Vuonna 2014 muutin virallisesti Rovaniemelle. Työni takia olen viettänyt pitkiä aikoja myös pääkaupunkiseudulla. Kemijärven asuntoni lisäksi minulla on pienet asunnot Rovaniemellä ja Helsingissä.

Minkälainen perhe ja suku sinulla on? 

Polveudun pääasiassa lappilaisista talonpoikais- ja uudisraivaajasuvuista, joissa on eletty maa-, metsä- ja porotaloudella. Esivanhempiani on asunut ympäri Lappia, jonkun verran myös Pudasjärvellä sekä Itä-Suomessa Pielisen ympäristössä.

Minulla ei ole omaa perhettä. Yhteydet lapsuusperheeseeni ovat kuitenkin tiiviit, esim. kaikki isovanhempani elävät ja asuvat edelleen Kemijärvellä, ja tapaan heitä säännöllisesti. Molemmat veljeni asuvat Rovaniemellä perheineen. Sukulaisia minulla on eri puolilla Suomea ja myös ulkomailla. Muutama vuosi sitten edesmennyt Amerikan-setäni oli minulle myös lähteinen.

Toki olin nuorempana ajatellut, että tässä iässä minulla olisi jo vaimo ja perillisiä, mutta elämähän ei mene aina niin kuin itse suunnittelee. Toisaalta nyt minulla on mahdollisuus uhrata kaikki aikani ja voimani työhön Suomen hyväksi parlamentaarikkona, jos te äänestäjät niin haluatte.

Miksi valitsit oikeustieteellisen koulutuksen? 

Mistään kutsumusammatista ei ollut kyse. Lukion jälkeen päätin hakea yliopistoon ja kun en halunnut lähteä Lapista pois, ainoa vaihtoehto oli Lapin yliopisto Rovaniemellä. Siellä oikeustieteellinen tutkinto tuntui omimmalta. Lakimiehiä työllistyy kuitenkin hyvin monenlaisiin tehtäviin. Hain ainoastaan oikeustieteelliseen kesän 2003 hakukierroksella. Jos en olisi tullut valituksi ensi kerralla, niin olisin seuraavana vuonna hakenut luultavasti useisiin eri paikkoihin. Olen erittäin tyytyväinen, että kävi niin kuin kävi. Myös poliittisessa toiminnassa lakipuolen opinnoista on ollut hyötyä.

Oletko käynyt armeijan?

Kyllä, Sodankylässä Jääkäriprikaatissa 2003-04. Upseerin poikana minulle siviilipalvelus ei olisi ollut mikään vaihtoehto. Asepalveluksen suorittaminen on mielestäni kunnia-asia. Minusta ei toki tullut upseeria enkä siihen halunnutkaan, tarvitaanhan miehistöäkin. Sain yhden natsan kuitenkin, eli sotilasarvona res. korpraali.

Pidät esillä kristittyjä arvoja? Kuulutko johonkin uskonnolliseen yhteisöön?

Olen luterilaisen kirkon jäsen kasteesta lähtien. En kuulu mihinkään herätysliikkeeseen tms., mutta arvostan suuresti niiden tekemään työtä, kuten kaikkia Raamatun pohjalta toimivia kristillisiä kirkkokuntia ja yhteisöjä. Arvostan paljon myös Lapin herättäjän, Lars Levi Laestadiuksen elämäntyötä. Sain lapsena oppia iltarukouksen ja kristinuskon perusasiat. Lukioikäisenä sain tehdä henkilökohtaisen uskonratkaisun ja tunnustaa Jeesuksen henkilökohtaiseksi Vapahtajakseni ja syntien sovittajaksi, Golgatan sovitustyön kautta. Se on elämäni perusta.

Näen, että Euroopan tulisi edelleen rakentua läntisen maailman perustana olevalle juutalais-kristilliselle arvopohjalle, joka on maailmanhistoriassa tullut Jerusalemista Ateenan ja Rooman kautta myös Pohjolaan. Israelin, Kreikan ja Italian vaikutus elää myös suomalaisuudessa. Olen ensisijaisesti suomalainen, mutta yhteiset juuret sitovat meidät yhteen suureen perheeseen.

Minkälainen on terveydentilasi ja millaiset elämäntavat sinulla on?

Terveyteni on ollut – Taivaan Isälle kiitos! – ainakin toistaiseksi oikein hyvä. Pyrin syömään terveellisesti ja liikkumaan, vaikka myönnän, että joskus kiireissä ei lenkkeilylle jää tarpeeksi aikaa. Minulla ei ole mitään vakavia sairauksia. Ajoittain kärsin kyllä migreenistä, mutta siihen on olemassa hyvät lääkkeet. Olen täysin raitis, en ole koskaan käyttänyt alkoholia enkä tupakoinut, en juo myöskään kahvia.

Mitä kieliä puhut?

Suomi on äidinkieleni ja voin käyttää myös englantia työkielenä. Ruotsista kirjoitin aikanaan laudaturin, mutta kun kieltä ei ole käyttänyt säännöllisesti, niin sitä on täytynyt hieman prepata. Pyrin lukemaan ruotsinkielistä kirjallisuutta ylläpitääkseni kielitaitoa.

Osaan hieman myös saksaa ja venäjää, mutta lähinnä turistin tarpeisiin.

Lempikirjasi? 

Luen monenlaista kirjallisuutta, erityisesti muistelmia ja elämäkertoja. Kaunokirjallisista teoksista käsissäni on eniten kulunut Kalle Päätalon monumentaalinen Iijoki-sarja. Toki Orwellin klassikko Vuonna 1984 on minua paljon puhututtanut.

Hengelliseltä puolelta Raamatun lisäksi minuun on vaikuttanut paljon mm. John Vikströmin teos Vastauksia uskon kysymyksiin sekä esim. yhdysvaltalaisen evankelista Joyce Meyerin tuotanto.

Lempiruokasi? 

Pidän perinteisestä, yksinkertaisesta suomalaisesta ruoasta. Kursulaista ruisleipää ostan aina, kun sitä on saatavilla (itälappilaisen leipomon tekemää). Hernekeitosta olen pitänyt lapsesta lähtien, vaikka sitä ei kotona ollutkaan yleensä tarjolla.