Janne Kaisanlahti Euroopan parlamenttiin

VAALITEEMAT TUKIJOITA TULE MUKAAN!



Ajatuksiani Euroopan unionista

Olin 10-vuotias, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Lapsuuskodissani äänestettiin jäsenyyttä vastaan. Peruskriittinen asenteeni EU:ta kohtaan on jo tuolta ajalta peräisin. EU:n perustavoite — Euroopan rauhan ja vakauden ylläpitäminen — on tietysti oikea. Olemme kuitenkin menettäneet suuren osan omaa päätösvaltaamme EUjäsenyyden myötä. Erityisesti Suomen liittyminen yhteiseen eurovaluuttaan oli meille ongelmallinen päätös. Sitähän Keskusta aikanaan vastustikin.

Nyt kuitenkin olemme EU:ssa, ja meidän on vaikutettava siellä vahvasti. Muutoinkin Suomen kaltaisen pienen maan on syytä olla kansainvälisesti aktiivinen. Suomi ei voi eristäytyä. Kaiken toimintamme tulee kuitenkin perustua kansalliseen etuun, josta emme saa tinkiä. Jotkut suhtautuvat Suomessa EU:hun intomielisesti, lähes lapsenomaisella innolla. Ikään kuin pääsy EU-pöytiin olisi tehnyt meistä jotenkin ”hienompia”, eurooppalaisempia. Kuitenkin Suomi on ollut aina osa länttä ja Eurooppaa. Meillä ei ole mitään syytä hävetä omia juuriamme ja historiaamme.

Presidentti Urho Kekkosen sanat sopivat myös toimintaamme EU:ssa: ”Lisäksi tarvitaan aimo annos itseluottamusta. Kansakunnan tulee luottaa vain itseensä. Tässä suhteessa sotavuodet antoivat meille kalliin opetuksen — kukaan toinen ei puhalla puurolusikkaamme, ja ellemme tee sitä itse, saattaa suumme palaa rakoille.”

EU vaikuttaa elämäämme monin tavoin. Suomalainen maatalous on joutunut EUaikana koville. EU-tasolta on puututtu myös hyvin pieniin yksityiskohtiin ja tehty tarpeetonta sääntelyä. Toisaalta EU:n puitteissa on voitu myös saada suojaa suomalaiseen kulttuuriin kuuluville asioille, esim. perinneruokalajien tai vaikkapa kalevalaisen jäsenkorjauksen nimisuojauksen ansiosta.

Viime aikoina Euroopassa on kuohunut. Ihmiset kokevat yhä voimakkaammin, että EU-eliitti ei ymmärrä enää tavallisten kansalaisten huolia. Moni pelkää hallitsemattoman maahanmuuttopolitiikan seurauksia tai kansallisen itsemääräämisoikeuden kapenemista. Epäluottamus EU:ta ja sen kriisinratkaisukykyä kohtaan ovat nostaneet uusia poliittisia liikkeitä Euroopan maissa ja johtaneet Britannian pyrkimyksiin erota koko unionista.

Eurooppalaista yhteistyötä tarvitaan. Kaksi maailmansotaa on syttynyt Euroopan maiden keskinäisistä riidoista. Kolmatta emme halua. Mutta emme saa olla sinisilmäisiä uusille uhille. Euroopan Unionin tulee ratkaista ongelmia, ei synnyttää uusia.

Janne Kaisanlahti



VAHVA ALUEPOLITIIKKA

  • Suomi on alueittensa summa. Suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri perustuvat omaleimaisille maakunnille. Tämän tulee näkyä myös toiminnassamme EU:ssa. Vahva aluepolitiikka on koko Suomen etu. Myös Helsinki on Brysselistä katsottuna periferiaa, syrjäseutua.
  • Pohjoinen ulottuvuus ja Itämeri ovat meille tärkeitä EU-yhteistyössä.
  • Euroopan Unionia on kehitettävä vahvojen alueiden Eurooppana. EU tarvitsee desentralismia, hajautetun yhteiskuntajärjestelmän ideologiaa ja alkiolaista ajattelua. Ihmisten kokoisia yhteisöjä ja lähidemokratiaa on edistettävä myös EU:ssa.

SUOMALAINEN ALKUTUOTANTO

  • On kaikkien suomalaisten etu, että Suomessa tuotetaan hyvää, puhdasta, kotimaista ruokaa. EU-Suomessa maatalous on kärsinyt monista vaikeuksista. Alkutuotantoa ja suomalaista maaseutua on puolustettava. Kyse on myös huoltovarmuudesta.
  • Kotimaista kalaa tarvitaan paljon nykyistä enemmän suomalaisiin ruokapöytiin. Kotitarvekalastusta on edistettävä. Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamat tuhot kalastuselinkeinolle on minimoitava.
  • Porotalous on osa pohjoissuomalaista elämänmuotoa. Myös EU:ssa tarvitaan edustajia, jotka puolustavat tinkimättä porotalouden toimintaedellytyksiä. Petopolitiikka ei saa tuhota elinkeinoa.
  • Kasvava metsä sitoo parhaiten hiiltä. Pyrkimykset estää kestävä metsänhoito ja ajaa metsäteollisuus alas on torjuttava lujasti!

KANSALLISVALTIOIDEN YHTEISTYÖ

  • EU:ta on kehitettävä itsenäisten valtioiden yhteistyöjärjestelmänä, joka edistää maiden turvallisuutta ja kaupankäyntiä. Ei liittovaltiolle!
  • EU ei ole itseisarvo, mutta parhaimmillaan se on väline Euroopan maiden ja kansojen olojen parantamiseksi. Turhanaikaisiin asioihin puuttumiseen ei tule käyttää kallista byrokratiaa.
  • Suomen tulee harjoittaa itsenäistä ulkopolitiikkaa myös EU:n jäsenenä. Suomella on antaa EU:lle erityisosaamista Venäjän-suhteissa. Euroopan rauha ei edisty Venäjää eristämällä.
  • Toimintaa kansainvälisen rikollisuuden, terrorismin ja esim. huumeiden käytön torjumiseksi on tehtävä EU-tasolla päättäväisesti.