etusivu henkilötiedot tieni yhteisiin asioihin ehdokkuus muuta


Kunnallisvaaliehdokkuudesta

Olen tuntenut Jannen jo useiden vuosien ajan ja tiedän hänen tapansa toimia keskusta-aatteen ja ennen kaikkea ihmisyysaatteen hyväksi. Janne puhuu asioista niiden oikeilla nimillä, ei kierrellen ja kaarrellen niinkuin politiikassa usein valitettavasti on tapana. Mielipiteitä riittää, ja Janne seisookin aina sanojensa takana unohtamatta kuitenkaan yhteistyön rakentavaa voimaa.

Janne on aina ahkerasti ja tunnollisesti hoitanut luottamustehtäviään, eikä säästele aikaa eikä vaivaa yhteisten asioiden hoitamisessa. Äänestämällä Jannea varmistat sen, että äänesi tulee myös kuulluksi. Niinhän sitä sanotaan - vahva ääni kauas kantaa!

Susanna Viitala
Lapin Keskustanuorten vpj.,
yhteiskuntatiet. yo., kasvatustiet. yo.

Millä mielellä ehdokkaana?

Olen ehdokkaana täysillä ja tosissani. Haluan tuoda kemijärveläiseen päätöksentekoon itsenäistä ajattelua ja toimia arvomaailmani pohjalta. Pallo on äänestäjillä ja he tekevät valinnan, millaiset henkilöt kantavat vastuuta yhteisistä asioistamme seuraavat neljä vuotta.

Nuoria ehdokkaita on joskus syytetty siitä, että he vain keräävät ääniä vanhoille ehdokkaille ja vaalien jälkeen laiminlyövät luottamustehtävänsä. Valitettavasti tällaistakin joskus tapahtuu, muualla opiskelevat nuoret eivät käy kokouksissa ja heidän tilallaan asioista päättävät sitten aivan eri henkilöt.

Omalta kohdaltani voin sanoa varmasti, että ne tehtävät, joihin pyrin, tulen parhaan kykyni mukaan hoitamaan. Olen saanut jo lapsena kasvatuksen sellaiseen työmoraaliin, että mikä tehdään, se tehdään kunnolla. Opiskelen Rovaniemellä, mutta kuljen Kemijärven-Rovaniemen väliä jatkuvasti. Muistaakseni en ole viettänyt yhtään kokonaista viikonloppua näiden yli neljän vuoden aikana Rovaniemellä. En olisi asettunut ehdokkaaksi, jos olisin vain ns. täyte-ehdokas, jolla ei ole tarkoitusta käydä kokouksissa eikä paneutua käsiteltäviin asioihin. Jos tulen valituksi, tulen tekemään päätöksiä asioihin perehtyen ja omantuntoni mukaan toimien. En tule tekemään päätöksiä esityksen tekijän arvovallan tai hetkellisen kansansuosion tavoittelun perusteella.

Tulin vuoden 2006 seurakuntavaaleissa valituksi kirkkovaltuustoon ja toimin myös lähetystyön johtokunnan puheenjohtajana. En ole näiden kahden ensimmäisen vuoden aikana ollut poissa yhdestäkään kokouksesta.


Mitä mieltä olet Kemijärven asioista?

Vaalien alla on tapana keksiä nasevia iskulauseita, järjestää vaalijuhlia, jakaa hernekeittoa ja mainoksia jne. Kaikki se on sinällään ihan oikein, kontakti ehdokkaan ja äänestäjän välillä on tärkeää. Mutta tärkeintä on kuitenkin selvittää, minkälainen henkilö ja mahdollinen tuleva päättäjä mainosten ja pullapussien takana on. Nyt kunnallisvaaleja käytäessä toivottavasti mahdollisimman moni valveutunut äänestäjä selvittää, mitä mieltä hänen ehdokkaansa on kunnan päätöksentekoa koskevissa asioissa ja mitkä ovat hänen toimintatapansa.

Kuka tahansa voi luvata mitä tahansa. Politiikassa ei ole kuluttajansuojaa. Siksi kannattaa selvittää, millainen on ehdokkaan arvopohja ja  minkälaisia asioita hän on aikaisemmin ajanut. Jos ehdokas 
on ollut aiemmin mukana politiikassa, niin  mikä on ollut hänen linjansa ja mitä nappia hän on milloinkin esim. kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokouksen äänestyksissä painanut. Omat ajatukseni kaupungin päätöksenteossa haluan tiivistää lyhyesti tässä:

Kemijärvi on ollut yli 20 vuotta muuttotappiokunta. Ensin annoimme kasvot Kiina-ilmiölle Salcompin lähdön myötä ja vielä enemmän julkisuutta saimme Stora Enson lopettaessa sellutehtaamme. Paljon muitakin yrityksiä on menetetty, ja töiden loppuessa moni kemijärveläinen on jättänyt kotiseutunsa ja suunnannut kohti etelää. Syitä tähän kehitykseen on monia. Osa on johtunut maailmanlaajuisista ilmiöistä, mutta valtakunnallisen aluepolitiikan puute on sekin vaikuttanut asiaan. Toisaalta on tullut myös monia hyviä asioita. Näköpiirissä on uutta yrittämistä monellakin sektorilla. Uskon, että Kemijärvellä on hyvät edellytykset nousta uuteen kukoistukseen. Täällä on hyvät puitteet elämälle, turvallinen ja terveellinen ympäristö sekä laadukkaat palvelut. Moni on varmasti valmis muuttamaan näille selkosille, jos vain työtä ja toimeentuloa järjestyy.

Negatiivisena puolena Kemijärven kunnallishallinnossa olen nähnyt puutteet päätöksenteon julkisuudessa ja vallan keskittyminen pienelle sisäpiirille. Tätä olen arvostellut kovin sanoin ja aion tehdä sen vastakin. Esim. avoinna olevista viroista on tiedotettava laajasti eikä niitä saa pedata etukäteen tietyille henkilöille. Olen kannattanut johtavien virkojen määräaikaisuutta. Omakohtaisesti olen nähnyt kaupungin hallinnossa suoranaista epärehellisyyttä, kun tein aloitteen nuorisoneuvoston edustajan kutsumisesta lautakuntiin ja kaupunginhallitukseen läsnäolo-oikeudelle, kuten monissa kunnissa. Tämä aloitteeni väitettiin käsitellyksi erään toisen aloitteen (joka oli käsitelty ennen kuin olin edes kirjoittanut omaa aloitettani) yhteydessä, vaikka todistettavasti sitä ei lähetetty kaupungin toimesta yhdellekään luottamushenkilölle eikä mikään toimielin käsitellyt sitä. Todellinen syy tähän oli tietysti aloitteen kiusallisuus eräiden johtavien poliitikkojen ja viranhaltijoiden kannalta; nuorisoneuvoston edustajan läsnäolo-oikeutta sivistyslautakunnassahan vastustettiin sivistysjohtajan ja johtavien valtuutettujemme toimesta viimeiseen saakka. Saatoin vain surullisena huokaista, että paljon on Kemijärvellä muuttunut sen jälkeen, kun tulin mukaan poliittiseen toimintaan ja entinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veikko Perälä oli 2000-luvun alkuvuosina perustamassa nuorisoneuvostoa ja aidosti kannustamassa nuoria mukaan päätöksentekoon.



Jälleen on kokoonnuttu yhteen Keskusta-aatteen tiimoilta. Kuva Kemijärven Puustellista keväällä 2008.


Kuluneella valtuustokaudella on tehty monia ratkaisuja, joista valtuustoehdokkaiden on hyvä sanoa mielipiteensä. Joitakin omia ajatuksiani kerron tässä:
  • Pitkien välimatkojen Lapissa palveluita ei turvata yhdistämällä kuntia, varsinkaan väkisin. Kemijärven pakkoliitos Pelkosenniemen kanssa olisi ollut huono ratkaisu, sillä Pelkosenniemi haluaa yrittää itsenäisenä kuntana ja heillä on siihen oikeus. Kemijärveä pakkoliitos ei olisi hyödyttänyt vähääkään. Ns. porkkanarahat olisi käytetty Pelkosenniemen tarpeisiin, kemijärveläisten veronmaksajien rahoilla olisi kuitenkin maksettu Pelkosenniemen velkoja. Kaupunkimme johtavat virkamiehet ja kärkipoliitikot olisivat lisäksi halunneet luopua perinteikkäästä ja meille rakkaasta vaakunasta. Oma kantani tähän on: Juurakosta emme luovu! Jos ja kun kuntayhteistyötä halutaan edistää, on se tehtävä muilla tavoin kuin vaatimalla pakkoliitosta. Sellaiset puheenvuorot eivät varmasti edistä hyvää kuntayhteistyötä. Olen iloinen, että Kemijärven valtuusto torjui kannanoton pakkoliitoksen puolesta, äänin 17-15, 3 tyhjää.

  • Kaupungin hallintosääntöä uudistettiin valtuutettu Kaarlo Jankkilan aloitteesta. Uudistus oli paikallaan, joskin se olisi saanut mennä huomattavasti pidemmälle. Kemijärvellä siirrettiin reilulla kädellä valtaa kuntalaisten valitsemilta luottamushenkilöiltä viranhaltijoille vuonna 1993. Seurauksena on ollut, että päätöksenteko on keskittynyt liiaksi pienelle piirille. Kunnan tulisi kuitenkin olla todellinen kuntalaisyhdyskunta, jossa valtaa on hajautettu.

  • Kouluverkkoratkaisua tehtiin vuosien ajan. Olin aikanaan lukiolaisena mukana ns. lukiotaistelussa ja lukiovuosien jälkeenkin siinä aktiivisesti mukana. Oli valitettavaa, että koulukysymyksestä tuli arvovaltakysymys. Päätösesitys tuotiin jääräpäisesti niin monta kertaa valtuustolle, että saatiin aikaan haluttu tulos - Kemijärven lukion siirtäminen pois kaupungin keskustasta. On tuntunut todella pahalta nähdä, millaisia ennakkoluuloja ja asenteita vaikutti päätöksenteossa koskien Kemijärven lukiota, josta ainakin minä sain laadukkaan opetuksen ja hyvät eväät elämään. Emme saa kuitenkaan olla yhtä jääräpäisiä kuin "lukiosiirtäjät", vaan tosiasiat on tunnustettava. Nykyisen päätöksen mukaan on toistaiseksi elettävä ja huolehdittava, että niin lukio kuin ammattiopisto saavat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset koulutilat nykyisessä tilanteessa. Oppilasmäärien kehitys voi toki tulevaisuudessa johtaa siihen, että kouluverkkoa joudutaan tarkastelemaan uudestaan, jolloin on ennakkoluulottomasti voitava harkita, mikä on parasta kaupungin lapsille ja nuorille. En ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että on jokin itseisarvo saattaa kaikki peruskoulun ikäluokat samaan rakennukseen, ykkös- ja ysiluokkalaiset samalle pihalle.

  • Eräs kovasti keskustelua herättänyt asia valtuustovuoden 2008 aikana oli kysymys Arktos Oy:n tehtaan eli entisen Storan Enson sellutehtaan alueen ja rakennusten pakkolunastamisesta. Stora Enson ilmoitus sellutehtaan lopettamisesta ajoi Kemijärven melkoiseen kriisiin. Oli oikein, että alueen ihmiset pitivät ääntä, niin Massaliike kuin monet muutkin paikalliset tahot. Olen varma, että tällä lisättiin painetta niihin pöytiin, joissa päätökset jatkotoimenpiteistä tehtiin. Kuitenkaan se, että Massaliikkeen tavoite oli oikea, ei ollut riittävä syy ottaa kaupungin päätöksentekoon sellaisenaan kaikkia sen tekemiä esityksiä. Valtuusto päätti äänin 25-9 hakea tehtaan pakkolunastusta, vaikka oli etukäteen tiedossa, että lunastuslupaa ei tule. Ja vaikka se olisi tullutkin, ei kaupungilla ollut mitään tietoa, millä rahalla lunastus oli suoritettu. Ymmärrän, että tilanne oli vaikea, mutta sittenkin olisi pitänyt pitää pää kylmänä eikä hakea vain hetkellistä kannatusta epätoivoisella päätöksellä, joka ei tuonut kemijärveläisille yhtään työpaikkaa. Stora Enson menettely oli epäoikeudenmukainen ja sen seuraukset raskaat, mutta eteenpäin on silti mentävä ja tehtävä vain sellaisia päätöksiä, joilla muiden tarkoitusperien sijasta aidosti edistetään Kemijärven työllisyyttä.

ITSENÄISTÄ AJATTELUA KEMIJÄRVEN VALTUUSTOON
- tosiasiat päätöksenteon pohjaksi -